Jupiter

Jupiter (symboli: Jupiter symbol.svg) on aurinkokuntamme suurin planeetta. Se on viides planeetta Auringosta lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiterin massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä. Jupiterista nähdään ainoastaan sen pilvien yläosa. Siinä havaitaan vaaleita ja tummia raitoja sekä Suuri punainen pilkku, joka on valtava pysyvä pyörremyrsky. Jupiter näkyy hyvin paljain silmin ja sen suuret kuut erottuvat jopa tavallisella kiikarilla. Avaruusluotain Voyager 1 löysi Jupiterin ympäriltä ohuet renkaat, jotka eivät näy Maahan asti. Jupiter on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien. Roomalaiset nimesivät sen Juppiter-jumalan mukaan. Jupiterin läpimitta on noin 11 kertaa Maan läpimitta ja sen massa on 318 Maan massaa ja se on tilavuudeltaan 1 300 kertaa Maata suurempi. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jupiterilla on 67 tunnettua kuuta[1], joista neljää suurinta nimitetään Galilein kuiksi. Aurinkokunnan massiivisimpana planeettana Jupiter vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien komeettojen ja asteroidien ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen. Voidaan sanoa että Jupiter kuineen on kuin pienoismalli aurinkokunnasta. Jupiter on nopeasti pyörivä ulkoplaneetta, jonka pyörähdysaika akselinsa ympäri on lyhin kaikista aurinkokuntamme planeetoista. Pyörähdysaika on alle 10 tuntia.[2] Nopean pyörimisensä takia Jupiter on litistynyt noin 0,06487 eli noin 6,5 %. Jupiterin kiertoaika Auringon ympäri on lähes 12 vuotta ja etäisyys Auringosta noin 780 miljoonaa kilometriä eli noin 5,2 kertaa Maan etäisyys. Auringon ja Jupiterin yhteinen massakeskipiste on hieman Auringon pinnan ulkopuolella (1,068 × Auringon säde keskustasta mitattuna). Jupiterissa on kolme eri nopeudella pyörivää kokonaisuutta, "systeemiä", joita merkitään roomalaisilla numeroilla I, II ja III. Systeemi III mitataan radiosäteilyn vaihtelusta. Se on Jupiterin magneettikentän pyörähdysaika, 9 tuntia, 55 minuuttia, 29,710 sekuntia.[3] Systeemi I on päiväntasaajan seudun ja alle 9 leveysasteen päässä päiväntasaajasta olevien pilvien pyörimisaika ja systeemi II 9 leveysastetta kauempana päiväntasaajasta sijaitsevien pilvien pyörimisaika. Systeemi I, jossa on mukana suuret päiväntasaajan vaaleat pilvivyöt, pyörii 9 h 50 min 30,003 sekunnissa yhden kierroksen. Systeemi II pyörii yhden kierroksen ajassa 9 h 55 min 40,632 s Jupiter on suuresta koostaan huolimatta melko harvaa ainetta, sen tiheys on noin 1,33 g/cm3, josta päätellään, että Jupiterin massasta suurin osa on nestemäistä vetyä ja heliumia. Vety nesteytyy suurissa paineissa. Tämä on jättiläisplaneetoille tyypillistä. Jupiterilla lienee kiinteä rautasilikaattiydin. Lisäksi Jupiterissa on huomattavia määriä metaania, vettä ja ammoniakkia. Tutkijat ovat laskeneet erilaisia malleja Jupiterin rakenteelle. Jupiterin kaasukehä on vain noin 1000 kilometriä paksu. Siitä alkaa asteittain kuuma, tihenevä vetymeri. Vetymeri on nestemäistä molekyylimuodossa olevaa vetyä ja heliumia sisältävä kerros 12 000 kilometrin syvyyteen asti.. Molekulaarinen vety muuttuu nestemäiseksi metalliseksi vedyksi noin 1–4 miljoonassa barissa ja 5000–10000 K:n lämpötilassa.. Metallisen vedyn kerros on 45 000 kilometriä paksu, kattaen suuren osan Jupiterin säteestä, ja siinä on ehkä konvektiivinen vyöhyke Vety-heliumkerroksessa helium sataa hiljalleen alas kohti ydintä.. Jupiterin nestemäisen vedyn ja heliumin kerros on yhteensä yli 40 000 km:n paksuinen. Sen alapuolella vety muuttuu kiinteäksi. Sisimpänä on kiinteä ydin, jonka säde on muutamia tuhansia kilometrejä. Kiinteän ytimen vähimmäiskooksi arvioidaan 10–15 Maan massaa. Osa kiinteästä ytimestä saattaa liueta ympäröivään vetyvaippaan. Lämpötila Jupiterin ytimessä on 20 000–30 000 K.. Joidenkin arvioiden mukaan rautasilikaattiydin olisi 24 000 km:n läpimittainen. Paine Jupiterin ytimessä lienee 40–80 megabaria. Jupiter säteilee 1,16 kertaa niin paljon kuin se saa Auringosta, eli sen luminositeetti on 8,67-10 Auringon luminositeettia, eli 8,24 (-/+0,13)17 wattia. Tämä ylimääräinen lämpö on pääosin peräisin Jupiterin jäähtymisestä. Jupiterin kehitystä on koetettu laskea simuloimalla tietokoneella. Kun Jupiter syntyi alkuaurinkosumusta, se kuumeni Jupiteriin sen vetovoiman vaikutuksesta putoavan kaasuvirtauksen kitkasta. Alkujaan Jupiterin luminositeetti oli 0,01 Auringon luminositeettia, eli sama kuin himmeällä normaalilla tähdellä. . Jupiterin keskipisteessä saattoi vallita 50000 K:n lämpötila, ja sen läpimitta oli kymmenen kertaa nykyinen. Jupiter kutistui suunnilleen nykyiselleen 10 miljoonassa vuodessa. Miljoonan vuoden kuluttua syntymästään Jupiter säteili miljoonasosan Auringon säteilyvoimasta. Osa ylimääräisestä Jupiterin säteilystä voi olla peräisin heliumin kohti keskustaa tapahtuvasta hitaasta vajoamisesta. Jupiterin kaasukehän atomeista noin 18 % on heliumia ja 81 % vetyä, mikä vastaa massasta 75 % vetyä ja 24 % heliumia. Tämä kaasukoostumus on suunnilleen sama kuin Auringossa. Jupiter pyörii navoilla 5 minuuttia hitaammin kuin päiväntasaajalla, koska se on kaasumainen kappale. Voidaan erottaa päiväntasaajan alueen pyöriminen, pyöriminen muualla ja sisustan pyöriminen, joka mitataan radiosäteilyn perusteella. Jupiterin sisustan magneettikenttä aiheuttaa muutoksia planeetasta tulevaan radiosäteilyyn. Jupiterin kaasukehässä on runsaammin raskaita alkuaineita kuin niitä on Auringossa. Jupiterin kiinteä rautaydin on pieni. Nämä kaksi piirrettä selittynevät parhaiten niin, että Jupiteriin törmäsi sen syntyvaiheessa 10 Maan massainen supermaapallo, jonka aiheuttama törmäysmullistus höyrysti osan ytimestä ja nosti raskaita aineita planeetan vetyvaippaan. Jupiterin kaasukehä on noin 1 000 kilometriä paksu, ja pilvet ovat noin 75 kilometriä paksuja vesipilvistä ammoniakkijääpilviin. Jupiterin pilvien vaaleat raidat eli vyöhykkeet ovat nousevan virtauksen alueita ja tummemmat vyöt laskevan virtauksen alueita. Vyöhykkeet ovat vöitä hieman viileämpiä koska sijaitsevat korkeammalla kaasukehässä ja ovat vaaleampia. Lämpötila 70 km pilvien huipun alla on noin 30 C, ja pilvien huipulla -130°C. Vaaleiden ja tummien raitojen leveys ja väri muuttuvat ajan mukana. Jupiterissa on nopeita tuulia jotka puhaltavat useinkin 600 km/h. Pilvien erilaiset värit johtuvat eri lämpöisissä kaasukehän kerroksissa esiintyvistä erilaisista aineista. Jupiterin vyöhykkeiden ja vöiden pinnan suuntaiset valtavan nopeat tuulet saavat energiansa planeetan sisustasta. Sen kaasukehässä on jälkiä metaanista, vesihöyrystä, ammoniakista ja silikaateista. Kaasukehässä on myös hyvin pieniä määriä hiiltä, etaania, vetysulfidia, neonia, happea, fosfiinia ja rikkiä. Kaasukehän uloimmassa kerroksessa on jäätynyttä ammoniakkia kiteinä. Jupiterissa on valtavia revontulia ja ukkosia, sillä sen magneettikenttä ja kaasukehän virtaukset ovat voimakkaampia kuin Maassa. Jupiterilla on ionosfääri ja magnetosfääri. Jupiterin magneettikentän voimakkuus on 4,28 gaussia, 14 kertaa Maan magneettikentän voimakkuus, ja dipolimomentti 20000 kertaa maan magneettikentän dipolimomentti. Se vaatii ainakin miljardien ampeerien virtoja Jupiterin metallisen vedyn kerroksessa, jossa toimii Jupiterin pyörimisen ylläpitämä dynamo. Kenttä on 10 astetta kallellaan pyörimisakseliin nähden ja maalle vastakkainen. Jupiteria ympäröivä voimakas magneettikenttä vangitsee nopeita ja vaarallisia alkeishiukkasia, jotka saattavat helposti vahingoittaa avaruusluotaimia ja -aluksia. Niinpä Jupiterillakin on noin 20 planeetan säteen päässä Van Allenin vyöhykkeet, joissa on säteily 10000 kertaa Maan Van Allenin vyöhykkeiden säteilyä voimakkaampaa. Nämä hiukkaset tekivät NASA:n Pioneer 10:n laitteet melkein toimintakyvyttömiksi luotaimen lentäessä Jupiterin ohi vuonna 1973. Voimakkaan säteilyn vuoksi Jupiteriin ei voida tehdä miehitettyä lentoa, vaikka lentoon tarvittava teknologia olisikin olemassa. Mahdolliset miehitetyt lennot suuntautuisivatkin todennäköisesti Jupiterin sijasta sen kuille kuten Ganymedekselle tai Europalle. Jupiterin magneettikentän etäisyys Auringon suunnalla on 3–7 miljoonaa kilometriä eli 50–100 Jupiterin sädettä. Etäisyys vaihtelee huomattavasti aurinkotuulen mukaan. Aurinkotuuli venyttää Jupiterin yöpuolella planeetan magneettikentän pitkäksi pyrstöksi. Jupiterin magneettikenttä aiheuttaa voimakasta radiosäteilyä, tasaista desimetriaalloilla ja epätasaista dekametriaalloilla. Osan radiosäteilystä synnyttävät Jupiterin magneettikentässä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. Tämä on synkrotronisäteilyä, jonka tuottavat hiukkaset kiitävät jopa 300–400 miljoonan kelvinin lämpötilaa vastaavilla nopeuksilla. Io-kuun tulivuorenpurkauksista vapautuu Ion radalla ionisoitunutta kaasua, plasmaa, joka aiheuttaa aika-ajoin purkauksia Jupiterista tulevaan radiosäteilyyn, silloin kun Io on tietyssä paikassa radallaan. Jupiterin magneettikentässä on sen päiväntasaajan tasossa plasmalevy, joka aika ajoin vaihtaa hiukkasia Iosta vapautuneesta kaasusta koostuvan munkkirinkilän kanssa. Iosta tulevan renkaan hiukkastiheys vaihtelee huomattavasti Ion aktiivisuuden mukaan. Jupiterin radiosäteily on pinnalla n. 20 kertaa niin voimakasta kuin Maassa. Lisäksi siinä kieppuvat hiukkaset aiheuttavat toisen vakaamman radioaaltovuon.

Soundcloud

SoundCloud on saksalainen musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitykseen ja suoratoistoon keskittyvä internet-palvelu, joka mahdollistaa pääasiassa muusikoista koostuvalle käyttäjäkunnalleen omien musiikkitiedostojen lataamisen palvelimille, suoranauhoituksen sekä promootion. SoundCloudin suosio on ollut pitkään kasvussa sekä ammattilais- että harrastelijamuusikoiden parissa, jotka käyttävät palvelua niin valmiiden kappaleiden, raakaversioiden, demojen, podcastien kuin DJ-miksausten jakamiseen. Palvelun suosio uuteen musiikkiin ja esimerkiksi kokonaan uusiin musiikkityyleihin tutustumisen välineenä on myös nousussa. Tuoreet muusikot käyttävät palvelua pääasiallisena jakelumedianaan hyödyntäen sen laajoja ja edelleen kehittyviä ominaisuuksia sekä kasvavaa käyttäjäkuntaa.

SoundCloudin perustivat ruotsalaiset ääniteknikko Alex Ljung ja taiteilija Eric Wahlforss Tukholmassa. He siirsivät toiminnan kuitenkin hyvin pian Berliiniin. Palvelun alkuperäisenä ideana oli tarjota muusikoille mahdollisuus jakaa kätevästi tuottamaansa musiikkia keskenään, mutta sittemmin siitä on kehkeytynyt kokonainen julkaisuväylä, joka mahdollistaa myös musiikin kaupallisen julkaisemisen.

Toimittuaan vasta muutaman kuukauden SoundCloud pystyi haastamaan MySpacen silloisen aseman muusikkojen johtavana julkaisualustana tarjoamalla kätevämmän käyttöliittymän sekä paremmat mahdollisuudet vuorovaikutukseen kuuntelijoiden sekä muiden muusikoiden kanssa.

Vuonna 2009 perustaja Ljung kertoi Wired-lehden haastattelussa hänen sekä kollegansa omaavan musiikkitaustan, ja totesi heidän kokeneen turhautumista muusikoiden internet-yhteistyön hankaluuksista ja rajoitteista. Hän mainitsi kuvapalvelu Flickrin sekä videopalvelu Vimeon todeten, että vastaavan kaltainen palvelu muusikkojen tarpeisiin puuttui.[2]

Huhtikuussa 2009 SoundCloud sai 2,5 miljoonaa euroa rahoitusta Doughty Hansonin teknologiarahoituspalvelulta. Toukokuuhun 2010 tultaessa palvelu ilmoitti ylittäneensä miljoonan rekisteröityneen käyttäjän rajan. Tammikuussa 2011 varmistui, että palvelu oli nostanut 10 miljoonaa dollaria lisärahoitusta Union Square Venturesilta sekä Index Venturesilta. Kesäkuun 11. päivänä 2011, SoundCloud ilmoitti ylittäneensä viiden miljoonan käyttäjän rajan sekä saaneensa sijoituksia Ashton Kutcherilta sekä Guy Osearyn A-luokan rahastolta. Tammikuun 23. päivänä 2012 palvelu ilmoitti blogissaan ylittäneensä jo 10 miljoonan käyttäjän rajapyykin.

Joulukuussa 2012 palvelu julkaisi uuden ulkoasunsa, joka tunnettiin nimellä SoundCloud Next. Uudistusten joukossa oli muun muassa ominaisuus, joka mahdollisti kappaleiden streamaamisen taustalla käyttäjän liikkuessa sivustolla

(C) wikipdia

Oma mielipide:

Itse tykkäsin heti siitä.  Se on monipuolinen missä jokainen voi lisätä sinne musiikkia.

Meijän koulu

Moikka!
Meijän koulun pihalle on tulossa suuria muutoksia kuten katos tuli jonka maalasimmekin katto on valkoinen mutta muuten ruskea. Koko ylä-koulu osallistui maalaamiseen. Sitten putsattiin vanoja lautoja ja vähän hiottiin niin niistä tuli sitten istuin paikkoja. Sitten myös vanhasta pöydästä tehtiin istuma paikka poistamalla pyötä ja vähän muuttamalla siä itse osallistuin siihen niin että rälläkällä vähän laitoin lyhemmäksi yhtä kohtaa.
Sitten myös sisälle tehdään tai siis maalataan kuvia kaupunkimaisemasta metrosta yms. On kiva kun uudistetaan. Sitten on maalattu kaksi penkkiä punaiseksi. Itse en tykkkää niin paljon siitä kuin siitä edellisestä.

(C) puutarha

(C) masinistit

(C) vastavalo

Auringonpimennys

Opettajamme pyysi etsimään tietoa auringonpimennyksestä ja tehdä siitä postaus. Jos teitä kiinnostaa niin lukekaa ihmeessä! :)
                                                                         

                                                                   Auringonpimennys

Kun kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin niin että kaikki kolme ovat samalla suoralla tällöin Kuu peittää Auringon taakseen ja ja Kuun varjo osuu Maahan.


Pimennystyypit:

(C) Wikipedia koko pimennys

(C) osittainen pimennys

Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu on Maan varjossa eli Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöinkään Kuu ei mene aivan näkymättömäksi, koska ilmakehä taittaa osan Auringon valosta Kuun pintaan. Vähiten taittuvat spektrin pisimmätaallonpituudet eli punaiset ja oranssit valonsäteet jatkavat koko ilmakehän läpi Kuuhun, kun taas enemmän taittuvat aallonpituudet vähenevät siroamisen myötä ilmakehässä. Tämän takia Kuu näkyy täydellisen pimennyksen aikana himmeän punaruskeana. Mitä enemmän Maan ilmakehässä on hiukkasia, sitä himmeämpänä Kuu loistaa. Kuunpimennystä pystyy tarkkailemaan hyvin paljain silmin tai kiikareilla. Ilmakehän puhtaus ja saastuneisuus tulee näkyviin kuunpimennyksen aikaan. Esimerkiksi 1960-luvulla kuunpimennyksen aikaan Kuu oli niin tumma, ettei se näkynyt juuri ollenkaan ilman kiikareita, koska vastikään sattuneen tulivuorenpurkauksen tuhka oli pimentänyt Maan ilmakehää.

Kuun kirkkautta pimennyksen aikaan mitataan Danjonin asteikolla.

Kuunpimennykset tapahtuvat aina täyden kuun aikaan. Kuun ratatason kaltevuuden vuoksi pimennystä ei kuitenkaan tapahdu läheskään joka kuukausi. Useimmiten ne sattuvat puoli kuukautta ennen auringonpimennystä tai sen jälkeen. Kaltevuussuunnan jaksolliset vaihtelut saavat aikaan, että ns. saros-jakson kuluttua (18 vuotta 10,3 vuorokautta) sekä kuun- että auringonpimennykset toistuvat suunnilleen samanlaisina.

(C) Wikipedia

(C) Wikipedia

(C) Wikipedia

blogin aloitus

Tänään 13.9.2013 aamulla avattu uusi blogi. Tänne lisätään kaikkea opittua asiaa it-tunneilla. Opimme bloginylläpitämistä ja myöhemmin teemme luokalla oman blogin. (itselllä on jo kokemusta blogista koska oma blogi on jo) (colliefaninblogi.blogspot.com) Luokan blogiin voi jokainen lisätä uutta tietoa, esimerkiksi luokkaretkestä.